lauantai 30. huhtikuuta 2016

Hau-hau-hauskaa vappua!

Hau-hau-hauskaa vappua!


Viikko on vierähtänyt hurjaa vauhtia, kun on ollut niin kauniita päiviä. Minäkin olen saanut touhata pihalla joka päivä. Olen auttanut emäntääni puiden kannossa. Kannan puita suussani lempipaikalleni, keskelle pihaa, jossa sitten pilkon ne hampaillani vielä pienemmäksi. Enkö olekin kiltti, kun autan!? Emäntääni se tosin vähän tuntuu harmittavan, koska aina suunnatessani puukasalle hän huutaa nimeäni. Joskus vain heilautan korviani ja jatkan puuhaani. Yleensä leikin kuitenkin pihassa leluillani; pallolla ja frisbeellä.



Viime sunnuntaina vietettiin koiran päivää! Sellainen on aina kerran vuodessa. Tänä vuonna päivän aiheena oli ”Koira ja lapsi”. Voi että miten rakastankaan lapsia! Varsinkin sellaisia lapsia, jotka heittävät minulle palloa, leikkivät leluilla kanssani ja jaksavat rapsuttaa minua korvan takaa, selästä, kainalosta ja joka puolelta!


MUR! Joskus lapset luulevat, että olen vihainen, kun murisen lelu suussani. Jotkut koirat murisevat ollessaan vihaisia. Se on hyvä tietää, koska silloin kannattaa antaa koiran olla rauhassa. Jos minulla on lelu suussani ja murisen, en ole vihainen, vaan haluan leikkiä. Koirilla on myös erilaisia ilmeitä ja eleitä, joista tietää, voiko koiraa rapsuttaa vai kannattaako antaa koiran olla rauhassa. Minä tulen yleensä puskemaan nenälläni, jos haluan huomiota. Koirat voivat myös olla varautuneita lasten seurassa. Silloin he eivät välttämättä tiedä, miten heidän pitäisi lapsen kanssa olla. Vieraaseen koiraan ei kannata mennä heti tutustumaan, vaan kysyä ensin lupaa koiran omistajalta.


Minua saa silittää ja rapsuttaa, paijata ja hyväillä. Minun kanssani saa leikkiä, heitellä palloa tai repiä pehmolelujani. Koirat pitävät huomiosta, minä suorastaan rakastan huomiota! Kaikki eivät aina tiedä, miten koiran kanssa leikitään. Minä en pidä siitä, että minua revitään korvasta tai turkista. Sinäkään et varmasti pitäisi siitä, jos kesken leikin, joku repii sinua korvasta tai tukistaa hiuksista. Minuunkin saattaa sattua.


Aina minä en jaksa leikkiä tai peuhata. Silloin haluan olla rauhassa ja nukkua. Minua ei saa häiritä, kun nukun. Nukun yleensä omalla paikallani, sellaisessa puisessa korissa. Joskus tykkään nukkua myös sohvalla. Ja nojatuolissa. Paras paikka nukkua on emäntäni ja isäntäni sänky! Se on niin pehmoinen. Mutta siellä en jostain syystä saa nukkua. Paitsi silloin, kun olen salaa sinne livahtanut J





Kylläpäs olen nyt taas höpöttänyt! Minun piti kertoa sienien etsimisestäkin! Ja siitä kuinka rakastan palloja. Ja miten ajattelin viikonloppuna käydä pulahtamassa järvessä. Rakastan nimittäin uimistakin. Sekin piti paljastaa, kuka viime sunnuntaihin päättynyt arvonnan on voittanut!


Kuvassa olevassa rasiassa säilytetään siis kakkapusseja! Arvonnassa olleen kirja-palkinnon voitti Juulia <3 laitetaan teille siis pakettia tulemaan J

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti