30 kiloa iloa!

Onko teillä kotona lemmikkieläimiä? Miten te hoidatte lemmikkejänne?

Viimeksi lupasin kertoa hieman, miten meitä koiria oikein hoidetaan.  Emäntäni ja isäntäni pitävät

minusta oikein hyvää huolta, minä voin hyvin ja nautin koiran elämästä, kun saan oikeanlaista huolenpitoa päivittäin.

Minulla on tapana syödä kaksi kertaa päivässä. Minulle syötetään kuivamuonaa eli hippuja, kuten emännälläni on tapana sanoa. Joskus saan myös herkkuja; puruluita, juustoa, piimää hippuihin sekoitettuna, raejuustoa ja MAKKARAA! Oi voi, miten rakastaisin kaikkia herkkuja, mutta harmikseni en niitä kovin paljoa saa. Puruluut pitävät hampaani kunnossa! Pentuna minä maistelin usein kaikkia herkkuja, varsinkin niitä, joita oli jätetty pöydälle. Kesällä minulle maistui monet grilliherkut. Jostain syystä ne syötyäni emäntäni oli minulle vain hyvinhyvin vihainen ja minä ajattelin vain maistaa niitä! Enhän minä sille mitään mahtanut, että ne katosivat kokonaan suuhuni. Tämän jälkeen olen kyllä yritellyt välttää sellaisia ruokia, jotka ovat pöydälle nostettuina.

Käyn myös joka päivä ulkoilemassa. Omassa pihassani. Ja joskus on ihan pakko käydä myös naapurinkin pihassa, ihan vain tervehtimässä naapureita. Silloin emäntäni saattaa karjua vihaisena nimeäni, mutta pakkohan kaikki ihanat ihmiset on käydä moikkaamassa ja vieraat hajut haistelemassa. Käymme myös emäntäni tai isäntäni kanssa lenkillä päivittäin. Silloin kävelen hihnan päässä, koska asumme kaupungissa ja täällä on paljon autoja. Joskus kävelemme läheiseen koirapuistoon, jossa pääsen juoksemaan vapaana.

Joka päivä minun pitää saada myös rapsutuksia, haleja ja minun kanssani pitää leikkiä. Se on mahdottoman kivaa, kun pääsen emäntäni tai isäntäni tai jonkun muun syliin halattavaksi.

Joskus minut pitää pestä. Rakastan vettä ja kastumista, mutta pesemisestä en pidä ollenkaan. Silloin joudun seisomaan sellaisen alla mitä kutsutaan suihkuksi ja minuun laitetaan jotakin ihmeellisen hajuista ainetta. Sitä hierotaan turkkiini ja se alkaa vaahdota. Emäntääni on joskus hauska kiusata. Juuri kun hän on saanut kasteltua minut, ravistelen turkkiani niin, että myös emäntäni kastuu. Lopuksi minut vielä kuivataan.

Koiran hoitoon kuuluu myös kynsien leikkaaminen ja harjaaminen sekä silmien ja korvien hoitaminen. Niistä en pidä ollenkaan, mutta parasta on, kun kynnet on leikattu ja turkki harjattu, saan usein pienen herkun palkkioksi! Joskus vierailemme myös eläinlääkärissä, siitä kerron enemmän joskus toiste.

Emäntäni käski kertoa teille, että kennelliiton sivuilta löydät lisää tietoa koiran hoidosta. Kennelliitto tietää kuulemma paljon koirista, niiden hoidosta ja harrastuksista. www.kennelliitto.fi

Arvatkaas muuten mitä! Ensi viikolla vietetään lukuviikkoa! Oletko lukenut jo paljon tänä keväänä? Päätimme emäntäni kanssa sen kunniaksi laittaa pienen arvonnan pystyyn!

Nyt voit osallistua arvontaan kommentoimalla, mitä koiranomistajalle tärkeää viereisessä kuvassa oleva esine pitää sisällään. Kommentin voit lisätä tämän tekstin alaosaan (lähetä kommentti). Muista kirjoittaa kommenttisi perään oma nimimerkkisi. Arvonta tapahtuu ensi viikon sunnuntaina 24.4, jolloin vietetäänkin sitten koiran päivää! Minun mielestäni joka päivä voisi kyllä olla koiran päivä. 

Vastanneiden kesken arvotaan mikäpäs muukaan kuin kirjapalkinto! Olisin halunnut valita palkinnoksi makkaraa tai jotakin muuta herkkua, mutta emäntäni totesi, koska olen lukukoira, niin kirja on ihan hyvä palkinto. Kyseinen kirja kertoo kuulemma koirasta ja kissasta! Minullakin on paljon tarinoita kissoihin liittyen, varsinkin Minttu-nimiseen kissaan, siitä sitten myöhemmin. Muista siis seurailla blogia!

Mi-nus-ta pi-de-tään oi-kein hy-vää huol-ta ja nau-tin koi-ran e-lä-mäs-tä. Saan oi-ke-an-lais-ta huo-len-pi-to-a päi-vit-täin.

Mi-nä syön kak-si ker-taa päi-väs-sä. Mi-nul-le syö-te-tään kui-va-muo-naa. Jos-kus saan myös herk-ku-ja ku-ten MAK-KA-RAA! Oi voi, mi-ten ra-kas-tai-sin kaik-ki-a herk-ku-ja. Pu-ru-luut pi-tä-vät ham-paa-ni kun-noss-a! Pen-tu-na mi-nä mais-te-lin u-sein herk-ku-ja, var-sin-kin nii-tä, joi-ta oli jä-tet-ty pöy-däl-le. E-män-tä-ni o-li mi-nul-le hy-vin-hy-vin vi-hai-nen ja mi-nä a-jat-te-lin vain mais-taa nii-tä!

Käyn myös jo-ka päi-vä ul-koi-le-mas-sa. O-mas-sa pi-has-sa-ni. Ja jos-kus myös naa-pu-rin-kin pi-has-sa. Käym-me e-män-tä-ni tai i-sän-tä-ni kans-sa len-kil-lä päi-vit-täin.

Jo-ka päi-vä mi-nun pi-tää saa-da myös rap-su-tuk-sia, ha-le-ja ja mi-nun kans-sa-ni pi-tää leik-ki-ä. 

Jos-kus mi-nut pi-tää pes-tä. En pi-dä sii-tä ol-len-kaan. Kiu-saan jos-kus e-män-tää-ni. Juu-ri kun hän on saa-nut kas-tel-tu-a mi-nut, ra-vis-te-len turk-ki-a-ni, jol-loin myös e-män-tä-ni kas-tuu. 

Koi-ral-ta lei-ka-taan myös kyn-net ja turk-ki-a har-ja-taan. Sil-mi-ä ja kor-vi-a pi-tää myös hoi-taa. Niis-tä en pi-dä ol-len-kaan, mutta pa-ras-ta on, kun saan pie-nen her-kun palk-ki-ok-si! Jos-kus vie-rai-lem-me myös e-läin-lää-kä-ris-sä, sii-tä ker-ron e-nem-män jos-kus tois-te.